koirafribailua ja savunhajuinen koira

On kyllä ollut mainioita lenkkikelejä toivottavasti jatkuisi vielä pitkään.. Ollaan käyty metsässä lenkkeilee ja pellolla juoksentelee. Jannen vanhempien lähellä on tosi ihana pelto, missä voi koiria juoksuttaa huoletta vapaana kun pelto on metsien ympäröimä. Ja vauhtia riitti kuten ehkä kuvista näkyy.

Palloleikkejä

Viime viikon lauantaina oltiin Vihtavuoressa Csilla Bakoksen koirafrisbee opissa. Se oli kyllä tosi hauskaa. Aluksi opeteltiin itse käsittelemään frisbeetä rollausheittoa ja pitsaheittoa (suoraan ylöspäin heitto) ja sitten kokeiltiin vuorotellen koiran kanssa mistä lähetään liikkeelle. Saatiin jopa kotiläksyjäkin. Aluksi alettiin innostaa koiraa fribeehen, Rokia tosin nyt ei kauheasti tarvii innostaa, kun syttyy jo kun näkee frisbeen mun kädessä. Meillä vaan on sellainen ongelma, et Roki valitsee vain sen yhden tietyn frisbeen eikä muut sen jälkeen kelpaa. Nyt lähen siihen hakemaan muutosta ihan vaan innostaa ottamaan frisbeen kuin fribeen kiinni, vaikka olisin just toisella frisbeellä heittänyt rollausheiton. (Rollausheitto: kiekko laitetaan pysty-asennossa maatavasten rullaamaan). Kerron myöhemmin miten onnistuttiin :D. Ite treenailen heittoja ja odotan kovasti seuraavaa kertaa kun päästään Csillan oppiin.

Alla kuvia fribailusta, suuret kiitokset Hennalle kuvista.

Roki ja rolleri

Muutenkin viimeviikko oli koiraharrastus täytteinen, normaalista poiketen torstain Rokin aksa-treenin ja Islan perjantain Toko-treenin lisäksi oli toi koirafrisbee ja sitten sunnuntaina vielä Islalla toko.

Torstaina tosiaan Rokin kanssa agiliidettiin. Olin tosi ylpeä Rokista, koska sato koko treenien ajan ja Roki oli tosi hyvässä vireessä siitä huolimatta, ei sade haitannut muutakun lämmittelyssä ja jäähdyttelyssä kun ei ollu pallo esillä tai esteet näkyvillä. Ollaan Rokin kanssa edetty pikkuhiljaa askel askeleelta ja huomaan, että Roki alkaa syttymään lajiin kerta kerralta enemmän, kokoajan herkkupalkka jää vähemmälle ja pystyn palkkaamaan pallolla yms. Treeneistä jäi kaikenkaikkiaan tosi hyvä fiilis. Tosin itselle tarvisin pihalle pari hyppyestettä, että voisi treenailla ohjauskuvioita, kun tuntuu ettei kerran viikossa riitä blondille sisäistämään oppeja nopeassa vauhdissa.

Perjantaina ja sunnuntaina sitten Tokoiltiin Islan kanssa (ryhmässä), tai ei siitä kyllä mitään tullut perjantain treeneissä, kun Isla oli tosi hämmentynyt ja ei intoa ollenkaan tekemisessä. Herkut ei kiinnostanut ei pallokaan. Jotenkin seuraamisessa sen vire laskee heti kun on tullut sivulle ja seuraamisessa koira alkaa haahuilemaan jo ekan askeleen jälkeen. Mutta istumaan jääminen on kehittynyt, eli jotain hyvää niissäkin treeneissä sitten kuitenkin oli. Jotenkin tuo Tokoilun motivaatio on kyllä laskenut kauheasti kun tuntuu etten osaa itse yhtään mitään.. HUOH!  Mut onneks sunnuntaina kohti ALO/AVO ryhmän viimeisessä treenissä oli tosi mukava vetäjä (Islan mielestä myös tosi ihastuttava) ja saatiin tosi paljon hyviä vinkkejä, miten lähdetään seuraamista viemään eteenpäin, kun siinä vire on niin huono ja Isla kovin hämmentynyt. Nyt meillä on vireennostatustehotreeni palloilla tms. ja kun vire on hyvä pyydän koiran sivulle ja otan ihan vaan yhden tai kaksi (vaihdellen askelien määrää) seuraamisen ja palkitsen hienosta kontaktista. Tämän vinkin lisäksi sain vinkkiä siihen että pitää olla koiran kouluttamisessa mustavalkoinen, eli se joko on hyvä suoritus tai sitten ei, ihan ok ei riitä. Ja siihen myös, että sillon jäädään paikalle kun sanotaan ja vain vapautuksesta vapaudutaan eikö ennen sitä lähdetä liikkelle. Tähän itselle enemmän jämäkkyyttä! Olen ehkä ollut Islalle epäreilu, että joskus riittää kun tekee liikkeen esim. maahan ja joskus siihen pitää sitten jäädä eikä saa nousta ilman vapautusta.

Tällä viikolla olen pihalla ja lenkilläkin ottanut välillä vireen nostatusta ja kun vire on hyvä sitten perusasentoa ja seurausta ja palkkaa heti kun kontakti on hyvä. Nyt jo alkaa parantumaan vaikka vai muutamia viretreenejä tehty. Pitäähän treenaamisen olla koiralle kivaa silloin itselläkin on kivaa. :)

Sitten asiasta toiseen..... Tänään olin työporukalla virkistymispäivä reissussa saarijärvellä pyhähäkin kansallispuistossa. Reissuun otin mukaan Islan, että saa tottua taas uusiin ihmisiin ja uusiin maisemiin. Isla oli alkuun aika  hämillään kaikista uusista ihmisistä, mutta kun päästiin reippailun jälkeen nuotiopaikalle alkoi jo kaikki olemaan mukavia Islankin mielestä. Ja tais Islalla paijjaajia riittää. :) Oli oikein mukava päivä, nyt vaan meillä on kotona savulle tuoksuva väsynyt bortsuneiti :D:D

löytyihän sitä jotai pikku pureskeltavaakin ;)

Vielä loppuun kesäfiilistelya, mökkelykuvia...

Rakkaat <3

Illat pimenee... Lenkki kelit paranee...

Mistähän sitä aloittais...

Periaatteessa mitään ihmeitä ei ole viime päivityksen jälkeen tapahtunut.. Islan mörkökausi jatkuu.. Neitiä pelottaa pimeä, uudessa paikassa oleva kukkaruukku ym.. ym.. Onneks ovat ohi meneviä pelkotiloja, mutta ihan uusia juttuja Islalle.. Ainahan Isla on ollut paljon pelokkaampi kuin Roki, mutta että kukkaruukkua pitää pelätä, se on kyllä aika hassua. Mutta onneksi selätettiin sekin pelko. Mentiin Rokin kanssa istumaan kukkaruukun viereen ja odoteltiin, että Isla tuli itse tutkimaan outoa ilmestystä, kun neiti rohkaistui ja huomasi ettei sitä tarvitse pelätä ei ole kukkaruukun ohittamisessa ollut ongelmia  :)

Oltiin viime lauantaina Islan kanssa Marko Vuorenmaan toko-koulutuksessa ja itse en henkilökohtaisesti kauheasti pitänyt koulutuksesta ja selvästi minä ja Isla ei osattu Markon mielestä mitään.. Ok, ei olla aloitettu erikoisvoittajaluokan toko-liikkeiden treenausta kun Isla on ollut 2kk vanha, mutta miten ihmeessä olisin niitä liikkeitä osannut alkaa Islalle opettamaan heti kun se meille kotiutui,  jos vasta alku kesästä olen tokoa alkanut pikkuhiljaa harrastamaan. Ja kaiken lisäksi Isla on minun eka toko-koira.. Tai tällähetkellä motivaatio ei ole kauhean korkealla treenin suhteen eli  katotaan nyt mitä tästä tulee.. Tajuan kyllä sen, että jos huipulle tahtoo, (mitä me ei kyllä olla tavoteltu) pitää aloittaa treenaus aikasin, MUTTA ei kaikista koirista tule mitään maailmanmestareita... Eikö se ole pääasia, että puuhaa koiran kanssa ja että koira on onnellinen...

No se siitä...

Minusta Isla on jo näin vähällä oppimäärällä ja tälläisen opettajan kanssa, vastaanottanut tietoa tosi paljon, toki meillä on paljon paljon matkaa  Tokon saralla, mutta pikkuhiljaa omaantahtiin edetään ja se on meidän yhteinen juttu.. Ei meidän tarvitse olla parhaita, riittää että meillä on hauskaa.. Uudella motivaatiolla perjantain treeneihin.. Islan kanssa aloitetaan/jatketaan tokon harjottelemista ALO/AVO-kurssin muodossa.

Rokin kanssa oltiin torstaina Agility treeneissa ja tällä kertaa koiria oli vain kaksi Rokin lisäksi, joten aikaa treenaamiseen jäi hyvin. Tehtiin pakotettua valssia, missä oma pää oli ihan pyörällä aluksi, mutta kun jakoi liikkeen paloiks, niin siitä se lähti rakentumaan. Olen kyllä vieläkin ihmeissään, miten Roki voi mennä niin hienosti esim esteen ylitse vain oman käden heilahduksella.  Se on tosi palkitsevaa ja kannustaa jatkamaan treeniä. Kunhan vielä saisin kotiin hyppyesteen takapihalle, mielellään toisenkin Voitais Rokin kanssa alkaa valssia ja persjättöä ym. treenailee omalla pihallakin.

Ja sitten ilmottauduin Rokin kanssa koirafrisbee kurssille... Kivaa, että pääsen vähän oppimaan lajista lisää, mitä olen yrittänyt Rokin kanssa takapihalla youtubessa olevien viedeoiden mukaan tehdä.. Voin kertoa, en kovin pitkälle ole päässyt.. X)

Ollaan me kaikkea muutakin ehditty puuhastaella... Viimeisinä lämpösinä päivinä ollaan käyty uimassa tai koirat ui, minä en... Tosi kivaa huomata, että Isla tykkää ainakin yhtä paljon uimisesta kuin Rokikin, molempia pitää enemmän houkutella pois vedestä kuin että menis uimaan...

Ja sitten ollaan käyty metsässä juoksentemassa ja muutenkin lenkkeilemässä vähän pidempiäkin lenkkejä, hyvä homma niin omakin kunto ehkä kasvaa huomaamatta :)

Alla tosi huonolaatuisia kuvia metsä lenkiltä..

Kahdeksan tassua ja kaksi kosteaa kuononpäätä

Hei vaan taas... Kesä on mennyt taas hirmu nopeasti ja ollaan puuhailtu koirien kanssa kaikenlaista.

Marjasato, maistuu myös koirille :)

Itse vaihdoin työpaikkaa heinäkuun alusta ja siinä onkin ollut itsellä uuden opettelua ja pitänyt mut melko kiireisenä, mutta se minusta.. Palataanpas varsinaiseen asiaan eli Rokiin ja Islaan.

Rokin kanssa saatiin vakiotreenivuoro agilityssä, kun alkeisryhmä loppui. Tosi jees! Vielä päästiin Rokin kasvattajan vetämään ryhmään niin oli kyllä oikea lottovoitto. :) Ollaankin Roksun kanssa treenailtu takapihalla kontaktiesteiden alku kiipeämistä ja loppukontaktia ja vapauttamista laatikko treenillä. Naapurit varmaan pitävät mua ihan hulluna kun pihalta kaikuu harva se päivä että kiipee.... odota..... tule.. ja sama toistuu useita kymmeniä kertoja :) Roki onkin tajunnu että kun keinulla treenataan niin se on hurjan kivaa käydä pamauttamassa etutassuilla keinua sillei että keinun alapää on n. 10cm ilmassa ja kun sanon kiipee se lyö etutassut keinun alapäähän ja siitä saa herkkuja. Eli ei ainakaan keinun kolahtelut vaikuta Rokiin milllään tavalla häiritsevästi. Lisäksi ollaan saatu nopeutta lisää treenamiseen. Valssi on mulle ollu tosi vaikea ohjauskuvio hahmottaa liikkeessä kun yhdistellään esteitä. Kuivaharjotteluna ja yksittäisenä harjotuksena sujuu kohtuullisesti, mutta vieläkin menen ihan sekasin kun pitää vauhdissa valssata. Treenia siis itselle lisää..
 
Sitten meidän pentuun.. Ikää siis jo 9kk, eli ei niin pieni enää, mutta aina meidän pikkukoira <3 Perjantaisin ollaan  Islan kansa treenailtu Tokoa. Ensin käytiin penturyhmässä ja nyt ollaan kohti Alo/Avo-ryhmässä. Pienin askelin edetään hamassa tulevaisuudessa siintävään alo-luokan tokokokeeseen. Treeneissä ohjaaja neuvoi, että kannattaa otta takapalkkaus käyttöön paikalla olossa, istuessa varsinkin. Islan odotus istuen on aika huonoa tai siis Islalla on kauhea halu päästä mun luokse. Periaatteessa meillä olisi luoksetulon loppu jollainlailla kasassa, mutta liikkeen alkuosa eli istuen odotus on toooosi huonoa, mutta eilen treenattiin tosiaan sitä takapalkkausta siihen, että laitan Islan perusasentoon ja näytän sille herkkua ja heitän herkun Islan taakse ja sanon "ei ota"käskyn, tämän jälkeen sanon odota ja lähden kävelemään parin askeleen verran eteen päin ja kutsun Islaa luokse ja palkkaan heti kun se lähtee mun luokse takapalkan sijaan. Muutamien harjoituskokeilujen jälkeen sain Islan odottamaan useiden askelien verran sillein vielä että kävelin selkä koiraan päin ja tämän jälkeen Isla tuli perusasentoon luokse. Eli takapalkkauksen aion kyllä ottaa käyttöön. Luoksepäästävyys on ollu kans aika hankalaa meille kun Isla rakastaa kaikkia ihmisiä ja varsinkin jos ne rapsuttaa/silittää, mutta jätä-käskyllä ollaan päästy alkuun. Lisäksi Islan kanssa ollaan Rokin agilitytreenien yhteydessä harjoteltu putkea ja hyppyä (vieläkin rima maassa tosin).

Vähän aikaa sitten käytiin Rokin kanssa ekaa kertaa paimentamassa ja kyllähän se paimennus on ihan veressä, mutta selvästikkään Roki ei vielä tiedä. että miten niitä paimennetaan, mutta kiinnostusta löytyy. Ensimmäisellä kerralla lampaat oli aitauksessa ja me Rokin kanssa kierrettiin kehää ympäri ja jäätiin  välillä tuijottamaan koiraa. Kerrankin sai kehua koiraa kun se meni maihin ja tuijotti, (yleensä sitä kieltää aina kun tällästä käytöstä tapahtuu) Siitä Roki taisikin olla ihmeissäään kun kerrankin se oli sallittua :). Toisella kerralla ei mennytkään ihan niin hyvin kuin aiemmin, Roki karkasi minulta lampaille ja mikäs Rokista mukavampaa kuin hajottaa lammaslauma ja saada lampaisiin liikettä. Onneks Roki ei käy kiinni lampaisiin ja saatiin Tainan kanssa melko nopeasti Roki takaisin hallintaan. Mut Rokin energia oli sit siinä, jotenkin Roki hämmenty kun alettiin taas pienemmässä tilassa paimentamaan ja taas kyttäys ja kohti meno ym. olikin sallittua ja äsken siitä kuitenkin sai sanomista.  Ja sen seurauksena, mikään muu ei sitten kiinnostanut kuin lampaankakan ja heinän syönti. Ensikerralla ehkä paremmin..

Joskus rauhallinenkin

Mutta sitten tuli Islan vuoro. Olin aiemmin sanonut Tainalle, että varmasti Isla haukkuu kauheasti lampaille ja haluaa päästä niiden luokse, mutta Isla pelkäsinkin lampaita kauheasti ja murisi niille ja halusi tilanteesta äkkiä pois. Selkeästi Isla katseli kokoajan muualle kuin lampaisiin ja pari kertaa karkasi aitauksen välistä väljemmille vesille. Onneksi meillä oli lampaiden luona mukana 9 vko:a vanha kelpien pentu, joka oli tosi rohkea lampaiden kanssa, niin kun Isla seurasi sitä, niin vähän jo kiinnostus heräsi lampaitakin kohtaan. Ensimmäinen kerta paimennusta oli lähinnä totuttelua paimennettaviin. Kyllä Isla vielä tottuu ajan kanssa, ettei ne syökkään Islaa suihinsa :D Oli muuten ensimmäisen kerran Islan niin väsynyt paimennuksen jälkeen, että ilta meni nukkuessa ja aamullakin vielä väsy painoi. Harvinaista tälläinen väsymys Islalla, mutta olihan se kamalaa nähdä monta karvaista otusta, jotka olisivatvoineet syödä pikku-borderin suihinsa. :D

Sinja kurkistaa lampaita aidan kolosta

Tankki ja lampaat 

Kuvassa Taina ja Tankki paimentamassa

Tänään käytiin Laukaassa mätsärissä ja itseä jännitti kauhiasti kuinka me pärjätään kun Islalla on tapana ollut että jos vähänkin kovempaa kävelen tai hölkkään alka neiti loikkia kuin mikäkin aropupu. Itse asiassa mätsäreissä meni paremmin kuin osasin odottaa. Ensimmäisellä kerralla kehässä Isla alkoi haukkumaan kehää kiertäessä, mutta sain sen jollainlailla hallintaan. Seisomiseen ei oikein vielä ole kestävyyttä, mutta harjoittelua lisää siihen.. Saatiin ensimmäisestä kehästä vaaleanpunainen nauha.. Jee! Ja vaaleanpunaisten kehässä meni itsellä vähän sävelet sekaisin käännöksessä, mutta muuten suht samalla tavalla meni kuin aiempikin kehä. Isla sijoittui hienosti vaaleanpunaisten kehän neljänneksi :D Hienosti  siis meni :) Ehkä tästä saa rohkeutta lähteä ihan oikeisiin näyttelyihin kokeilemaan onnea. EHKÄ....

Islan palkinnot mätsäristä <3

Täystuhon paluu...

Plääh....

Yksi asia mitä en pennun ensimmäisen vuoden kasvun ja kehityksen aikana ole kaivannut on uhmaikä.

Näyttäisi vähän siltä että Islalla on orastavaa uhmaikää. Viimeisen kahden viikon aikana Isla on alkanut taas tuhoamaan kaikkea mahdollista yksin ollessaan. Tuholistalle on tullut viimeisen kahden viikon aikana lisää 95%, tuhottuja tavaroita mm. minun avokkaat, sandaalit, Islan omat valjaat, tikapuuhylly, teippirulla, lelu kori ja Islan oma sänky. Tosiaan suurin osa tuhotuista tavaroista on ollut hyllyn tms. päällä. (melko korkealla vielä.) Tähän asti tosiaan Islan tavoittamattomissa, mutta nyt kun ei lattialta löydy tuhottavaa niin täytyy tähytä korkeammalle tuhottavaa etsimään.

Hiukan on hermo ollut itsellä kireällä varsinkin noiden mun kenkien syömisen vuoksi, mutta mitäpä se enää töiden jälkeen hyödyttää koiralle olla vihainen kun ei se enää tajua mistä sitä toruu. Joten olen niellyt turhautumisen ja kiukun vaikka vähän on koville meinannut ottaa.

Olen tosiaan alkanut miettimään jopa häkittämistä päiväksi siksi aikaa kun ollaan töissä, mutta jotenkin en raaskisi. (Rokia ei olla tosiaan koskaan häkitetty, mutta ei Roki paljoa tuhonnutkaan) Tosin Isla on ollut aidattuna makuuhuoneeseen jo alusta asti silloin kun ollaan poissa, että ei sillä kauheesti lääniä ole ollut, mutta tuhoa saa aikaseksi vähän enemmän kuin tarpeeksi. Reissussa ollessa ollaan yöt ja silloin kun ollaan hetki poissa häkitetty ja Isla ei siitä kyllä ole ollut moksiskaan ja yleensä kun tulee takaisin niin häkissä on venyttelevä ja haukotteleva neitokainen. Ei kai se siis haitaksi olisi???

Lisäksi Isla on päättänyt, että ei tule pihalta sisälle millään, tai herkulla tule,e jos menee lähelle ja näyttää että on herkkuja mutta ilman että saa herkkuja palkaksi ei mitään toivoa. Takapihalla pää kääntyy luoksetulo käskyn kuullessaan, mutta mitään ei tapahdu. Jos itse pihalla ja herkkuja taskussa ei tosiaan ole ongelmaa, mutta jos ei ole herkkuja niin silloin ei Isla sisälle tule vaan jaa vaan pihalle seisomaan/makaamaan. Vaikka aiemmin luoksetulo ollu vahvin juttu ja heti tule-käskyn kuullessaan on rientäny sisälle. Mutta ei enää ja pari kertaa on myös etupihalle "karannut" eikä tule ihan lähelle vaan aina kun kutsuu niin käy lähellä mutta ei anna ottaa kiinni ja on ihan työn takana että tulee takaisin sisälle. Vaikka itse lähtee pois päin, niin lähtee kyllä perään, mutta ei tule ihan lähelle ja jos kävelee itse sisälle niin Isla jää ovelta seisomaan n. 2 m päähän ja ei liiku siitä mihinkään. Pläääh! Tosin tänään tokon-pentu kurssilla ei ollut luoksetulon kanssa ongelmaa vaikka häiriöinä oli toiset koirat. Tosin itsellä herkkuja taskut täynnä. :D

Täytyy vaan itse pysyä rauhallisena eikä passaa hermoja menettää. Palkata aina hyvästä käytöksesta ja luokse tuloista jopa extra palkka. Antaa nyt neidin kasvaa ja kehittyä pennusta nuoreksi koiraksi.

Mustavalkoista meininkiä

Kauhukaksikko metsässä <3

Nyt tuntuu ettei aika riitä blogin päivitykseen, mutta josko sitä ehtis vähän päivitellä kuulumisia. 

Viime päivityksestä tosiaan yli kuukausi ja siinä välissä Isla ehti täyttää puoli vuotta, ei voi uskoa että Islaus on jo niin iso, vastahan se ensimmäisen kerran tuli meille. Islasta on kasvanut määrätietoinen, pähkäilevä ja oman tahdon omaava neitokainen. Ja löytyy neidosta myös miellytämisen halua ja kotona se on aikamoinen sylivauva.

Islan kanssa tosiaan käytiin helatorstaina ensimmäisissä mätsäreissä. Mätsärit oli uusi tuttavuus Islan lisäksi myös itselle. Itse olin vähän hukassa ja Islakin vähän aristeli tuomaria. Muuten Islaus oli tosi reipas vaikka oli ihan uusi paikka, paljon koiria ja ihmisiä. 

Pikku koira Iso kieli

Itse kävin myös Jämsässä katsomassa bortsujen erkkaria ja siellä törmäsinkin Islan Iisa siskoon. Hiukan harmitti kun Isla jäi siltä reissulta kotiin, mutta oli ihana nähdä Iisaa ja huomata kuinka samanlainen neitokainen se on kuin Islakin. Mahti pentu ja kova pussaamaan <3

Meillä alkoi  Islan  kanssa pariviikkoa sitten myös tokon pentukurssi missä ollaan treenattu ihan perus asioita leikkimisestä, luopumiseen ja luoksetuloon. Isla on siellä tosi keskittynyt ja kun on herkkuja mukana ei meinaa lelut kiinnostaa ollenkaan, mutta ollaan sitten kotona treenailtu leikkimistä ja irti päästöä kahdella eri lelulla ja se kyllä sujuu hyvin.

Kun lumet sulivat ollaan käyty metsälenkkeilemässä ja Isla tykkää kauheasti juoksennella vapaana metsässä, välillä tosin joutuu vähän rajottamaan kun meinaa lähteä homma käsistä kun vauhtia on liikaa eikä katsota minne juostaan.

Kaverukset pellolla 

Rokin kanssa ollaan aglityssä aloitettu opettelemaan kontaktiesteitä, tai lähinnä kiipeä käskyä laatikon päälle, missä takajalat on laatikon päällä ja etujalat maassa. Aluksi kaikista hankalinta oli saada Roki pysymään laatikon päällä oikeassa asennossa, mutta pikkuhiljaa alkaa sujumaan.

Lisäksi Rokin kanssa ollaan Rally-tokoiltu mini kurssilla ja vaikuttaisi että Roki tykkää siitä huomattavasti Tokosta enemmän. Tosin Rokin kanssa pitäis enemmän tehdä takapään liikkeitä, joten sitä ollaan myös treenailtu enemmän ja vähemmän.

Viime viikon torstaina mentiin Rokin kanssa koirahieronta kurssille, missä opitaan pintapuolisesti tunnustelemaan omaa koiraa ja huomaamaan jumit ym. Tosiaan koirahieronta kurssi oli Jyväskylän keskustassa, parturikampaamon liiketilassa. Mukana oli Rokin lisäksi 4 muuta koiraa. Itse ajattelin aluksi, että mitenköhän Roksu osaa olla paikoillaan koko 2 tuntia, mutta meidän poju oli kuin kotonaan ja välillä silmät kiinni kuorsari siellä. Vaikka näyteikkunan vierestä meni kokoajan ihmisiä ja muut koirat olivat kuitenkin muutaman metrin päässä.  Kouluttaja näytti Rokilla kaikki venytys liikkeet, koska Roksu oli niin rauhallinen ja rento. Olen niin ylpeä meidän ukosta <3

Isompi metsälenkillä

Kaiken tämän lisäksi olemme käyttäneet Rokia ja Islaa uimassa. Tosin ehkä Islan uimista ei voi vielä uimiseksi sanoa, ehkä ennemmin kahlaaminen olisi oikea sana. Roki tosin on niin innokas että ei edes tuo keppejä tms. rannalle asti, vaan jättää sen siihen n. 1m päähän, josta Isla sitten kiikuttaa kepin meille. :D

Isla tosin hyppäsi kerran Rokin perään laiturilta ja siinä tais säikähtää vähän, mutta seuraavalla kerralla  kuitenkin kävi uimassa, mutta ennemmin vielä on tassut turvallisesti pohjassa.

Paljon on tehty vähän kirjoteltu

Jopas aika on hurahtanut...

Vaikka en ole blogia päivitellyt ollaan koiruuksien kanssa touhuttu kuitenkin kaikenlaista.

Kävin maaliskuussa Saarijärvellä Hanna Närhen Tottiskoulutuksessa kuuntelu oppilaana ja sieltä sai hyviä vinkkejä treenaamiseen. Nyt ne opit vaan pitäis ottaa käyttöön treenauksessa :)

Kuva materiaalia päivältä Anu + Neo

Pääsiäisen aikaan oli Islalla pentutapaaminen Nurmijärvellä, missä Kasvattajat Eija ja Pete oli saanut käyttöönsä Tuusulan kennelkerhon kentän. Oli ilahduttavaa, että paikalle oli päässyt 8 pennusta 7 pentua perheineen. Oli tosi kiva nähdä että kaikki pennut olivat tosi tasaisesti kasvanut ja kaikki nartut oli saman kokoisia ja urokset myös.

Pelkästään ei menty pentuja tapaamaan vaan meille oli järjestetty ohjelmaa jossa päästiin tutustumaan hakuun, agilityyn, tokoon ja tottikseen. Haku oli meille lajina ihan uusi tuttavuus, mutta hienosti Isla löysi kasvattaja-Peten kolme kertaa. Tätä pitää kokeilla uudelleen.. :D
Tokossa opelteltiin leikkimään ja leikkimisen sääntöjä. Islallahan meinaa olla ongelmana se että jos jonkun lelun saa itselleen niin sitten lähdetään karkuun eikä ainakaan tuoda sitä takaisin. Mutta silloin kun Isla on lelun kanssa karussa ja yrittää houkutella tuomaan lelua niin kyllä Isla itse tulee luokse mutta lelu jää matkalle. Agilityssä mentiin hyppyesteitä (kepit maassa) joka sujui tosi hyvin ja sitten mentiin pussia ja putkea, mikä onnistu myöskin tosi hienosti. Isla ei pelännyt yhtään putkea eikä pussia.
Tottiksessa tehtiin imuttamisella perusasentoa ja seuraamista.

Hakua

Isla löytää kasvattaja-Peten

agiliitoa

Islan sisko Iisa

Kaikenkaikkiaan oli tosi onnistunut päivä ja ruoka oli hyvää ja muiden pentujen omistajat olivat mukavia. Kiitokset etenkin Eijalle ja Petelle. Tälläisen päivän voisi ottaa uudelleen milloin vaan. :)



Islalle oli tullut hassu pelko jäällä ollessaan. Sen mielestä pilkkijät ovat maailman pelottavin asia, joten eilen minulla oli lukion kavereiden kanssa pilkkikisat, mihin mentiin Islan kanssa katsomaan niitä pelottavia pilkkijöitä. Tosin siellä ei peloista ollut tietoakaan, jokaisen luona piti käydä rapsutuksia kerjäämässä. Isla oli tainnut tehdä sopimuksen jonkun pilkkijän kanssa siitä että  AP:n  onki ja jopa ahven sai kyytiä. Kylläpä teki pennulle hyvää syödä tuore järvikala (madotus siis edessä) ja onneks ongessa oli koukku niin hyvin kiinni ettei pentu saanut siitä haavoja tms.

Pilkkikisoissa oli myös koirakaveri Dina

Vauhdin huumaa

Rokilla oli agilityssä kahden viikon paussi ja tämä oli tehnyt terää, sillä tänään aksassa olikin vauhtia kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin ja selvästi into päästä taas treenaa oli huipussaan. Itselle tosin tuli yllätyksenä että tänään mennään eikä meinata. Itse ehdin sanoa että hyppy ensimmäisen esteen kohdalla ja silloin Roki oli jo hypännyt kaksi estettä ja odotteli että mihin sä jäit. :D Hassu koira! Putken kanssa ei ollut tänään minkäänlaista ongelmaa, jopa putki mikä oli u-asennossa ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa ja pussistakin mentiin niin ettei kouluttaja nostanut pussia yhtään --- Helppo juttu Rokin mielestä :)

Rakas

Tänään oltiin Islan kanssa Keski-Suomen palveluskoirayhdistyksen Tottistreeneissä missä meillä oli tosi hyvä ohjastaja Hanna. Hannalla on itsellään myös Bortsuja niin sai tosi hyviä vinkkejä siitä miten bortsupennun kanssa kannattaa treenata. Seisomista alettiin uutena treenata ja maahan menoa tehostamaan. Oli tosi mukava treeni kyllä. Isla oli aivan mahtavuus, sitä haitannut vaikka oltiin uudessa paikassa, hallissa kaiku, viereisillä kentillä mentiin agilityä ja samalla kentällä meidän kanssa oli kolme muuta koirakkoa. Mahti Pentu! <3

Tiiterä pentunen <3

 Lisäksi ollaan käyty melkein joka päivä jäällä Rokin ja Islan kanssa. Kuvat kertokoot puolestaan..